Tällä kertaa vähän pidempi tarina taistelusta takaisin parempaan kuntoon. Ota kuppi hyvää kahvia ja sekä mukava asento tuolillasi, tämä on tarina jonka haluat lukea! Päästetään Mirka itse ääneen. UPDATE: Tämä tarina on vuodelta 2017, linkit päivitetty vuodelle 2019.
”Olen aina ollut ylipainoinen. Vuosien mittaan olen kokeillut kaikenlaisia laihdutuskuureja ja välillä onnistunutkin, mutta aina kilot ovat tulleet ennemmin tai myöhemmin takaisin ja usein korkojen kera. Vuoden 2012 lopulla vaaka näytti lukemaa 105,8 kg. Vaatteiden koko oli ainakin 52 ja mitkään vaatteet eivät koskaan näyttäneet hyvältä päällä, saati että olisi voinut ostaa sellaisia vaatteita mitä olisi halunnut. Aina piti tyytyä siihen mikä mahtui päälle. Aina oli kuuma ja hiki. Itsetunto oli heikko. Oma terveys mietitytti. Ihmettelin, että miten ja miksi minä olin päästänyt itseni sellaiseen kuntoon?! Omaksi onnekseni minulle tuli tässä kohtaa mitta täyteen. Päässä kuului se kuuluisa ”naksahdus”. En halunnut enää jatkaa samalla tavalla, kun oma olo oli niin kurja. Päätin tehdä asialle jotain.
Olin tietysti yrittänyt laihduttaa monta kertaa ennenkin. Aikaisemmat laihdutusprojektini onnistuivat silloin, kun minulla oli ”virallinen valvoja”. Ensimmäisen kerran vuonna 2003, kun sain pudotettua huomattavasti painoa yli 20 kg, olin ystäväni innoittamana lähtenyt mukaan Painonvartijoihin. Ikävä kyllä tulos ei ollut pysyvä, koska liikuntaa en tuolloin juuri lisännyt ja ruokavalion muutos tuli lähinnä siirtymällä vähärasvaisiin tuotteisiin ja pienempiin määriin ”vääränlaista” ruokaa. Kun lopetin Painonvartijoissa ja pikkuhiljaa palasin entiseen, niin saattoihan sen arvata kuinka siinä sitten käy. Paino alkoi taas vähitellen nousta.
Myöhemmin kokeilin Painonvartijoita ohjatusti muutamaankin otteeseen ja ihan itseksenikin ilman ryhmätapaamisia. Joka kerta se toimi, mutta kun lopetin sen, niin paino alkoi aina nousta. Pahin virheeni koskaan on ollut lähteä mukaan Extravaganza painonpudotusohjelmaan, jossa osa aterioista korvataan pussikeitoilla ja ateriankorvauspatukoilla. Painoa putosi kyllä komeat 8 kg, mutta luulen että keho alkoi olla tämän jälkeen jo melko sekaisin. Taas paluu vanhaan ja keho varastoi kaiken energian ja paino tuli takaisin koron korkojen kera. Luulen, että tämä Extravaganza -sekoilu on syy myöhempiin ongelmiini painonpudotuksen kanssa.
Koska virallinen valvonta ja ulkopuolinen tuki vaikutti minulla kuitenkin toimivan, niin vuoden 2012 lopulla päätin hankkia itselleni personal trainerin. Toivoin saavani apua ravinnon ja liikunnan suhteen sekä tukea ja kannustusta. PT:n valinta meni kuitenkin pieleen ja oloni oli aina vaivaantunut kyseisen PT:n kanssa. Henkilökemiamme eivät oikein kohdanneet, enkä kokenut saavani sitä mitä olisin tarvinnut. Ruoka oli yksipuolista (riisiä, kanaa, rahkaa, kasviksia) ja liikunta kuntosalia, jumppaa ja kävelyä. Tapaamisia oli muutaman kerran kuussa. Tammikuussa 2013 loukkasin salilla selkäni niin, että seuraavana päivänä en päässyt sängystä ylös. Motivaatio lopahti ja aika pian lopetin yhteistyön tämän PT:n kanssa. Painoa oli pudonnut nelisen kiloa.
Onneksi motivaatio ei ihan kokonaan hävinnyt. Olihan se ”naksahduskin” jo tullut =). Vaihdoin salia ja sain vähän mielekkäämmän saliohjelman ja sitä päivitettiinkin välillä. Hankin itselleni tunnukset Kalorilaskuriin (nyk. Sulamo) ja tarkkailin syömisiäni itse. Kaipasin kuitenkin edelleen apua, sillä painon pudotus yksin oli minulle vaikeaa. Aloin uudelleen pohtia PT:n hankkimista, mutta vastaan tulikin koko elämäni muuttanut tarjous.
Jo aikaisemmin personal traineria etsiessäni törmäsin netissä Markku Sorosuon nettisivuihin ja tykästyin heti häneen sekä hänen erilaiseen tyyliinsä. Ajattelin, että jos joku on itse ollut ylipainoinen ja laihduttanut paljon, niin hän tietää minkä kanssa jokainen ylipainoinen painiskelee. Markku vaikutti helposti lähestyttävältä. Tilasin silloin kuitenkin vain hänen uutiskirjeensä. Onneksi, koska sitä kautta sain tietää, että hän oli veljensä Kimmon kanssa järjestämässä kiinnostuneille erilaista projektia painonpudotukseen. Ensin oli ilmainen luento siitä mitä he tarjoavat ja he puhuivat niin innostavasti ja vakuuttavasti, että olin heti valmis aloittamaan! Heillä oli aika erilainen näkemys ravinnosta ja liikunnasta kuin mihin olin tottunut. Meitä aloitti kesällä 2014 ”läskiprojektissa” kuusi henkilöä.
Projektin alussa meidät kaikki mitattiin, punnittiin ja tehtiin kuntotesti. Kimmolta saimme ohjeet ruokavalioon ja Markku hoiti treenit kolme kertaa viikossa. Ruokavalio toi kaikenlaista uutta mukanaan. Uusia ajatuksia ja uusia ruoka-aineita. Itselleni vaikeinta oli päästää irti rasvapelosta. Aikaisemmin Painonvartijoissa oli nimenomaan painotettu vähärasvaisten ja kevyt -tuotteiden tärkeyttä ja terveellisyyttä. Treeneistä tykkäsin erityisen paljon. Vuosien mittaan olen kyllä kokeillut kaikenlaista kuntonyrkkeilystä zumbaan, mutta mitään liikuntaa en koskaan jaksanut harrastaa kovin kauaa. Mutta nyt entisenä koululiikunnan inhoajana aloinkin odottaa viikon treenejä, joissa otettiin itsestä kaikki irti. Oli mahtavaa haastaa itseään. Ja olo jokaisen treenin jälkeen oli ihan huippu!
Varsinainen ”läskiprojekti” kesti neljä viikkoa ja siinä ajassa kehosta lähti yhteensä 9,5 cm, paino putosi 1,8 kg ja kuntotaso nousi 67 %. Hyvä tulos! Vaikka paino ei pudonnut, niin keho kiinteytyi hurjasti. Läskiprojektin jälkeen meille tarjottiin mahdollisuus osallistua CrossFit Naantalin alkeiskurssille ja jatkaa halutessamme CF Naantalin asiakkaina. Otin tarjouksen vastaan ja ensimmäinen wodini oli 14.7.2014 ja sillä tiellä olen edelleen. Löysin oman lajini ja porukkani.
Kaiken tämän ravinto- ja liikuntamullistuksen keskellä koin myös toisenlaisen suuren elämänmuutoksen. Erosin pitkäaikaisesta suhteesta ja muutin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin. Minun piti opetella huolehtimaan itsestäni ja asioistani kaikin tavoin.
”Läskiprojektin” jälkeen minua alkoi vaivata se, että ruokavalion muutoksesta ja liikunnan lisäämisestä huolimatta painoni ei tuntunut putoavan. Pyysin Kimmolta apua ruokavalion suhteen ja maaliskuussa 2015 aloitin uusilla ohjeilla. Muutaman kuukauden jälkeen paino oli pudonnut vain muutamia kiloja. Olin todella turhautunut. Treenit kyllä kiinteyttivät kroppaa edelleen, mutta keskityin niin kovasti vaakalukemaan, että muut saavutukset eivät oikeastaan tuntuneet miltään.
Kimmon kanssa pohdimme uudelleen, että mikä voisi olla syynä siihen, että paino ei putoa. Koska kaikki laboratorioarvot olivat kunnossa, tulimme siihen tulokseen, että kaikkien aikaisempien dieettikokeilujen ja kikkailujen vuoksi keho voi olla täysin jumissa. Kimmo kertoi funktionaalisesta lääketieteestä ja ehdotti käyntiä Helsingin Antioksidanttiklinikalla, jossa voitaisiin tehdä ravitsemustasoa mittaavia testejä. Päätin varata itselleni ajan Antioksidanttiklinikalle ja sainkin ajan lokakuulle 2015.
Odotin lääkäriä kuin kuuta nousevaa ja toivoin ratkaisua ongelmaani. Lääkärikäynti oli todella erilainen kuin mihin olin tottunut. Lääkärillä oli aikaa kuunnella ja kattava haastattelu kesti useamman tunnin! Minulle määrättiin useita verikokeita, joilla mitattiin kehon ravitsemustasoa. Tulokset sain melko pian, mutta pääsin keskustelemaan niistä lääkärin kanssa vasta kesäkuussa 2016. Testeissä selvisi, että mm. rauta-, b-vitamiini- ja aminohappotasoni olivat alhaiset. Ruuansulatus ei toiminut niin hyvin kuin pitäisi eli myöskään ravinnon imeytyminen ei toiminut niin hyvin kuin pitäisi. Sainkin aikamoisen vitamiini- ja hivenainekuurin! Vaikka lääkäri, laboratoriokokeet ja luontaistuotteet maksoivatkin, niin osoittautui, että kaikki oli kyllä sen arvoista. Syyskuussa 2016 olin viimeisen kerran yhteydessä Antioksidanttiklinikan lääkäriin. Verikoearvot olivat parantuneet ja oloni oli parempi. Huomasin, että painoni alkoi hiljalleen pudota ihan itsekseen.
Painon jumittamisen lisäksi, minua stressasivat myös alaselkävaivat alkusyksystä 2015 alkaen. Vähänkin pidempiä matkoja kävellessä alkoi vasemmalla alaselässä ja vasemmassa jalassa tuntua kovaa hermokipua. Joitakin crossfit treenejä pystyin silti tekemään, mutta boksilla kävin harvoin, koska olin lannistunut kaikista vaivoistani. Työterveyslääkäri määräsi lihasrelaksantteja ja lepoa ja oli sitä mieltä, että crossfit tyylinen liikunta pitäisi lopettaa kokonaan. Olin aivan kauhuissani! Kävin hierojalla, mutta siitä ei ollut välitöntä apua. Hakeuduin OMT-fysioterapiaan loppuvuodesta 2015, mutta sieltäkään en saanut apua. Kävin lannerangan röntgenissäkin, mutta onneksi selästä ei löytynyt mitään vikaa. Lopulta vaihdoin fysioterapeuttia ja hän osoittautui pelastavaksi enkeliksi. Ongelmani oli syvien lihasten hallinnan puute ja yliliikkuvuus. Hyvällä ja taitavalla hoidolla selkäongelmat alkoivat lopulta helpottaa. Crossfitin ohella aloin käymään myös pilateksessa ja kehonhuollossa, koska halusin oppia tuntemaan kehoni paremmin ja hallitsemaan sitä oikealla tavalla. Fysioterapian jälkeen kokeilin myös osteopatiaa, mikä opetti lisää mielenkiintoisia asioita omasta kehosta ja sen toiminnasta.
Näin jälkeenpäin ajatellen keskityin liikaa ja liian kauan siihen, mikä minussa on vialla. Miksi paino ei laske ja miksi selkäni on aina kipeä? Jossain kohtaa antioksidanttiklinikkakäyntien jälkeen asenteeni painoon muuttui. En keskittynyt siihen enää niin paljon. En jaksanut enää ottaa siitä paineita. Totta kai toivoin, että se putoaisi, mutta en jaksanut enää olla yhdelläkään laihdutuskuurilla. Söin laadukasta ruokaa niin kuin olin oppinut, pientä herkuttelua unohtamatta, ja keskityin hyvinvointiin. Liikuntakin oli tässä kohtaa jo säännöllinen osa elämääni. Jossain vaiheessa huomasin, että paino tippuu hiljalleen ihan itsekseen ilman, että näen erityisesti vaivaa sen eteen. Jotenkin sisäistin myös sen, että valtava ylipaino ei ole tullut minulle yhtäkkiä, joten se ei myöskään lähde yhtäkkiä. Minun kohdallani hitaasti hyvää tulee pitää ehdottomasti paikkansa. Nyt odottelen, että mihin lukemiin painoni asettuu. Omalla kohdallani historiallinen hetki on jo saavutettu, kun vaaka on näyttänyt aikuisiällä ensimmäistä kertaa 6:lla alkavaa lukemaa. Enää en myöskään hermostu muutamien kilojen heitoista vaa’alla.
Mitä selkävaivoihin tulee, niin huomasin tässäkin asiassa, että mitä vähemmän stressaan, sitä vähemmän selkä vaivaa. Mitä enemmän keskityin varomaan selkääni ja tunnustelemaan miltä se tuntuu, sitä enemmän se vaivasi ja esti edes yrittämästä treeneissä asioita, kun ”selkäpeikko” iski heti. Tietysti omalla kohdallani fysioterapia, osteopatia ja pilates auttoivat paljon hahmottamaan omaa kehoa uudelleen. Onhan keho muuttunut tässä matkan varrella hurjasti, niin eihän se ole ihme, että pitää opetella tuntemaan kehonsa uudelleen.
Haluaisin jakaa muutaman ajatuksen siitä, mitä kaikkea olen tässä matkani varrella itse oppinut. Toivon, että niistä olisi apua muille painonhallinnan kanssa kamppaileville. Elämäntapamuutos ei tapahdu hetkessä ja uusien asioiden opettelu vie aikansa. Itselleen kannattaa antaa aikaa ja olla armollinen, koska lipsahduksiakin sattuu ihan varmasti. Kukaan ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla. Ja jos on tehnyt jonkun asian kymmenen vuotta samalla tavalla, niin sitä ei heti opi tekemään uudella tavalla. Liika stressaaminen ja negatiiviseen keskittyminen jumittaa kaiken, niin kehon kuin mielen. Itseään ei pitäisi verrata muihin, vaan keskittyä omaan edistymiseensä. Kaikkien keho on erilainen ja toimii eri tavalla, joten tulokset tulevat eri tahtia. Ei kannata lannistua vastoinkäymisistä, vaan etsiä eri vaihtoehtojen joukosta itselleen sopiva ja toimiva ratkaisu. Sinä itse tunnet itsesi parhaiten. Keskity niihin asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä.
Unohdan itsekin usein, kuinka suuren työn olen jo tehnyt, kun keskityn vielä jäljellä oleviin tavoitteisiini. Vaikka itse ei aina huomaakaan muutosta, niin muiden kommentit herättävät ja ilahduttavat, kun he kehuvat ja ihmettelevät muodonmuutosta. Ja onhan se kiva kuulla kehuja, vaikka niiden vastaanottamista onkin pitänyt opetella. Peilistä näkee vielä helposti oman vanhan itsensä roikkuvine läskeineen, mutta valokuvissa on joku vieras hoikka nainen. Ja pitäisi kai omien vaatteidenkin kertoa muutoksesta, kun housuja saa koko ajan nostella ja paidat lepattavat päällä. Olo on myös huomattavasti parempi entiseen verrattuna ja itsetunto aivan toista luokkaa.
Vielä kiitoksen sana omalle avopuolisolleni, joka on jaksanut aina kannustaa, tukea ja auttaa minua, vaikka olen välillä enemmän ja välillä vähemmän nurissut, surkutellut ja kiukutellut ongelmieni kanssa. Hän on aina jaksanut muistuttaa, että edistymistä tapahtuu koko ajan, vaikka sitten hitaasti ja auttanut näkemään ne. Uusi elämäntapa on helppo jakaa samanhenkisen ihmisen kanssa.”
Kimmo & Markku: ”Kun on tarpeeksi päättäväisyyttä ja oikea asenne, silloin mennään pitkälle. Laivaa ei käännetä hetkessä vaan se on pitkä prosessi. Mutta muutos alkaa heti kun laiva saadaan käännettyä edes vähäsen oikeaan suuntaan. Sen jälkeen taas pieni kääntö oikeaan suuntaan ja niin edelleen. Jossain kohtaa huomataankin että laiva puskee kokonaan oikeaan suuntaan ja keho voi paremmin kuin koskaan. Olemme ylpeitä miten Mirka käänsi oman kurssinsa kokonaan toisenlaiseksi ja toimii nyt inspiraation lähteenä muille ihmisille. Mirkan tarina jatkuu edelleen ja tulevaisuus näyttää mihin kaikkeen hän pystyykään. :-) ”