Kärsitkö Refluksista?
Ruokatorven refluksitauti on sairaus, jossa mahalaukun hapan sisältö takaisinvirtaa väärään suuntaan, eli ruokatorveen. Yleisimpiä refluksitaudin oireita ovat närästys, polttava kipu rintalastan takana ja karvaan veden nousu suuhun. Vatsan turvotus, ummetus, yskiminen ja röyhtäily ovat muita tyypillisiä oireita. Monilla lievää takaisinvirtausta tapahtuu silloin tällöin ilman, että kyseessä on varsinainen tauti. Mikäli oireita on kuitenkin vähintään kaksi kertaa viikossa, on kyseessä refluksitauti.
Se on totta, että refluksitaudissa oireet aiheuttaa ruokatorveen päässyt happo, jolloin refluksitaudin hoitoon käytetyt lääkkeet (=happosalpaajat) helpottavat kyseisiä oireita, mutta ne eivät tee mitään parantaakseen taustalla olevaa oireiden aiheuttajaa. Liian monessa tapauksessa potilaat jätetään vuosikausiksi syömään happosalpaajia, eikä syyn aiheuttajaa yritetä edes etsiä saatikka korjata.
Refluksitauti johtuu yleisesti ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Kyseisen sulkijalihaksen tehtävä on päästää nielty ruoka ja nesteet mahalaukkuun. Tämä onkin röyhtäilyn lisäksi ainoa hetki, jolloin sulkijalihaksen kuuluu aueta. Eli jos sulkijalihas toimii oikealla tavalla, ei ole merkitystä kuinka paljon hapanta nestettä on mahalaukussa, koska sulkija pysyy kiinni eikä mahalaukun sisältöä pääse virtaamaan takaisin. Kun sulkijalihas ei toimi normaalisti, pääsee pienikin happomäärä kulkeutumaan ruokatorveen. Tämä on kaikkein tärkeintä ymmärtää.
Merja söi Zolt-lääkettä turhaan 2008-2014
65-vuotias Merja tuli Ruokatauon asiakkaaksi 2014. Hän oli vuosikausia kärsinyt refluksista ennen asiakkuuden aloittamista. Merjan oireet alkoivat 2007 häiritsevästä yskimisestä, jota ilmeni aterioiden jälkeen ja jatkui välillä tuntikausia. Yskimisen esiintyminen suureni pikkuhiljaa kunnes sitä alkoi esiintyä aamusta iltaan eikä enää vain aterioiden jälkeen. Närästyksestä Merja kärsi silloin tällöin ja se tuntui lievänä polttavana tunteena rintalastan takana, myös nestettä nousi suuhun yleensä mentäessä makuulle. Hän kärsi myös ummetuksesta ja sen tuomista peräpukamista. Pitkään jatkunut todella häiritsevä yskiminen oli kuitenkin se asia, jonka vuoksi Merja hakeutui lääkärinvastaanotolle.
Lääkärin määräämä hoitosuunnitelma aloitettiin useammalla peräkkäisellä antibioottikuurilla, mutta niillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta asiaan. Tämän jälkeen asiaa lähdettiin tutkimaan tarkemmin Merjan vaatimuksesta. Yskiminen oli tässä kohtaa mennyt jo niin pahaksi, että hänestä tuntui välillä siltä, että hän tukehtuisi siihen. Ensin häneltä tutkittiin keuhkot, otettiin koepalaa ja tehtiin puhalluskoe. Kaikki osoittautuivat normaaliksi. Sappikivet alkoivat myös vaivaamaan vuonna 2008 ja näiden kaikkien oireiden vuoksi häneltä tutkittiin lopulta ruokatorvi sekä vatsa. Diagnoosiksi tuli refluksitauti, ruokatorven sulkijalihaksessa oli väljyyttä. Oireisiin määrättiin Zolttia ja sitä käskettiin ottamaan päivittäin. Mitään muita ohjeistuksia ei annettu. Näitä pillereitä Merja söi vuodesta 2008 aina vuoteen 2014 asti, minkäänlaista muutosta parempaan suuntaan ei kuitenkaan hänen oireisiinsa tullut näistä lääkkeistä. Refluksitauti, yskiminen, närästys ja ummetus jatkuivat siis entisellään päivästä toiseen 2008-2014.
Merjan parantuminen alkaa ruokavaliomuutoksesta
Vuonna 2014 Merja tuli hakemaan minulta apua ja olikin minun aivan ensimmäisiä asiakkaitani, jolle tein hoitosuunnitelman refluksin taltuttamiseksi. Tästä alkoi Merjan parantuminen! Refluksilääkkeistä, yskästä, närästyksestä ja sappivaivoista päästiin eroon. Vuoden 2014 jälkeen kerrat jolloin Merjan on ollut pakko turvautua happosalpaajiin voidaan laskea yhdellä kädellä. Sappikivikohtauksia ei ole ollut kertaakaan 2014 jälkeen. Yskimistä ei esiinny enää juuri lainkaan. Ratkaisu löytyi ruokavalion ja elämäntapojen muuttamisesta sekä muutamasta ruuansulatusta tukevasta lisäravinteesta. Nämä muutokset eivät peitelleet oireita, vaan korjasivat taustalla olevan syyn!
Kuten Merjan tapauksesta nähdään, pelkkä oireiden hoitaminen lääkkein on nimenomaan oireiden lievittämistä eikä mitään muuta. Hoitosuunnitelman pitäisi perustua nimenomaan taustalla olevan refluksitaudin aiheuttajan parantamiseen. Tyypillisesti ongelmia aiheuttavat ruoka-aine allergiat, intoleranssit, helikobakteerit, vitamiinipuutokset, imeytymishäiriöt ja ruuansulatusjärjestelmän heikko toimivuus. Esimerkiksi huonosti imeytyvä ruoka-aine seisoo mahalaukussa liian pitkän aikaa, jolloin se alkaa käymään mistä seuraa mahalaukun paineen nousu. Tämä paineen nousu aiheuttaa sulkijalihaksen toiminnan häiriötä, minkä seurauksena se vähäinenkin mahdollisesti mahalaukussa oleva happomäärä pääsee virtaamaan takaisin ruokatorvea kohti.
Refluksin varsinaista taudinaiheuttajaa tulisi hoitaa aina ensin luonnollisin keinoin, jolloin ei välttämättä tarvitse ollenkaan turvautua lääkitykseen. Refluksilääkkeet kuten Zolt ovatkin alunperin tarkoitettu vain maksimissaan kuuden viikon käyttöön. Asioista perillä olevan lääkärin tulisi tämä tietää. Pitkään käytettynä refluksilääkkeet lamauttavat kokonaan vatsahappojen tuotannon, mikä ei todellakaan ole hyviä asia ravinteiden imeytymisen ja toimivan ruuansulatuksen kannalta. Pitkäaikaiskäytössä alentuneet happotasot myös altistavat viruksille, infektiolle sekä bakteerien liikakasvulle.
Autan poistamaan refluksin
Merja oli minun ensimmäisiä refluksipotilaita, mutta 2014-2017 olen päässyt auttamaan jo monia refluksista kärsiviä ihmisiä. Periaatteet ovat täysin samat, toimivalla ruokavaliolla refluksin oireista voi päästä kokonaan eroon kuten Merjan kohdalla. Älä turhaan kärsi siitä. Tule tapaamaan minua vastaanotollemme, minä autan sinua pääsemään eroon refluksista!
Ruokatauon refluksipaketti
Lataa ilmainen refluksiopas
Lataa meidän ilmainen refluksiopas. Opas sisältää sopivan aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Pystyt välittömästi helpottamaan oireita ja kääntämään sairauden suunnan. Ei maksa mitään ja olemme vain iloisia, jos oppaasta on sinulle hyötyä.
Ystävällisin terveisin,
koulutettu ravintoneuvoja Kimmo
Lähetä sähköpostia osoitteeseen ruokatauko(at)ruokatauko.fi ja varaa aika vastaanotolle.